Blogi

Kalevala Koru – suomalaisten naisten tarina

Mitä tulee ensimmäiseksi mieleesi, kun kuulet nimen Kalevala Koru? Ehkäpä perinteet, suomalaisuus, käsityö, laatu tai joku heidän klassikkokoruistaan? Kaikki tämä on mukana kuvassa edelleen, mutta Kauppakamarin Klubien yritysvierailulla 20.11. meille selvisi, että Kalevala Koru on myös paljon muuta: muun muassa 3D-tulostusta, somekohuja ja yhteiskunnallista kantaaottavuutta.


Tarina alkoi teekutsuilta

Kalevala Korun perusti kirjailija Elsa Heporauta talvisodan kynnyksellä. Ensimmäinen sarja koruja esiteltiin joulukuussa 1937 presidentin puolison Kaisa Kallion teekutsuilla ja huikaisevat 8.000 kappaletta koruja myytiin vuoden loppuun mennessä. Tarina sai siis lentävän lähdön.

Yrityksen tarina on suomalaisten naisten tarina. Yrityksen perustivat naiset, sitä ovat koko sen olemassa olon ajan johtaneet naiset ja omistajana on koko ajan ollut Kalevalaisten Naisten Liitto. Nykyisen toimitusjohtaja Riitta Huuhtasen mukaan ainoa kerta, kun miehet ovat puuttuneet yrityksen toimintaan, oli vuonna 1941, kun presidentti Kyösti Kallio kehotti yhtiöittämään toiminnan. Miehetkään eivät siis onnistuneet sotkemaan asioita.


3D-tulostuksen edelläkävijä

Kaikki yrityksen korut valmistetaan Suomessa, Helsingin Pitäjänmäen tehtaalla, jossa työskentelee n. 70 henkilöä tuotannossa. Kalevala Koru on Suomen suurin korunvalmistaja, joka operoi kahdella tuotemerkillä: Kalevala Koru ja Lapponia Jewelry.

Tiesitkö, että Kalevala Koru aloitti 3D-tulostamisen jo vuonna 1998? Ensin 3D-tulostaminen tuli tuotekehitykseen ja sittemmin myös tuotantoon. Yritys ei siis lepää laakereillaan, vaan on tiukasti mukana maailman menossa. Kalevala Innovation Lab on yrityksen tuotekehitysyksikkö, ”kokeilujen hiekkalaatikko” jonka kautta tuodaan korualalle ennen näkemätöntä digitaalisuutta. Tavoitteena on tehdä koruista taas funktionaalisia – aikanaanhan soljilla, koruneuloilla ja napeilla oli oikea tehtävä vaatteiden kiinnittiminä.


Somekohuja ja viennin vaikeutta

Kalevala Koru on saanut osansa myös ajan ilmiöstä, somekohuista. Sylkevä tyttö -hopeariipus ehdittiin nopeasti lynkata mediassa siitä, että se kannustaa tyttöjä sylkemään. Vasta suurimman kohun rauhoituttua meni läpi yrityksen sanoma, että koru perustuu Kim Simonssonin samanimiseen veistokseen ja sen viesti on tyystin muuta: sylkeminen kuvainnollisesti kaikille ennakkoluuloille ja tyttöjen ja naisten kannustaminen olemaan oma itsensä. Sosiaalisen median positiivisen voiman yhtiö puolestaan huomasi Kesyttämätöntä kauneutta -videollaan, josta muodostui välitön viraalihitti. Koskettavan videon voi käydä katsomassa tästä linkistä.

Päänvaivaa yritykselle on aiheuttanut kansainvälistyminen. Kalevala Koru on jo nimestään alkaen vaikeasti vietävä brändi. Yhtiön kansainvälistymispyrkimysten kärkenä onkin ollut Lapponia Jewelry. Vielä suurta läpimurtoa isoilla areenoilla ei ole nähty. Tehtävää vaikeuttaa myös yrityksen omistuspohja – kaikki ponnistelut on hoidettava tulorahoituksella ilman pääomapiikkejä. Toivottavasti vientiin saadaan vauhtia vaikkapa Kalevala Korun kansainvälisesti tunnettujen yhteistyökumppaneiden, kuten Duudsonien, kautta.

Paljon onnea 80-vuotisjuhlavuotta viettävälle Kalevala Korulle ja kiitokset vieraanvaraisuudesta toimitusjohtaja Riitta Huuhtaselle ja koko henkilökunnalle.

Antti-Pekka Hulkko
Palveluliiketoiminnan johtaja, Helsingin seudun kauppakamari